Nuorten työttömyys
Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta
Indikaattori ilmaisee 15-24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina 18-24-vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on 15-24-vuotias työtön.
Työttömänä pidetään työnhakijaa, joka ei ole työsuhteessa eikä työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu (03) tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle 4 tuntia. Päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita ei lueta työttömiksi myöskään lomien aikana. Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa.
Työvoimaan luetaan kaikki 18-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Työvoiman määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Sitä käytetään työttömyystietojen suhteuttajana. Prosenttiosuuden laskennassa käytetyt alkuperäiset luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat ko. vuoden eri kuukausien tietoihin.
Tilaston tulkinnassa on huomioitava, että työttömyyttä seurataan Suomessa kuukausittain kahdella eri tilastolla.Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston työttömyysluvut poikkeavat toisistaan, mikä johtuu tilastointiperusteiden eroista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa sen sijaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tilastointisuosituksia ja EU:n tilastoviraston Eurostat'in käytäntöjä.
| Koko maa | |
|---|---|
| 1991 | 15.8 % |
| 1992 | 27.5 % |
| 1993 | 36.1 % |
| 1994 | 35.6 % |
| 1995 | 34.8 % |
| 1996 | 30.6 % |
| 1997 | 24.1 % |
| 1998 | 21.7 % |
| 1999 | 20.3 % |
| 2000 | 15.3 % |
| 2001 | 13.8 % |
| 2002 | 13.5 % |
| 2003 | 13.4 % |
| 2004 | 13.5 % |
| 2005 | 11.9 % |
| 2006 | 10.2 % |
| 2007 | 9 % |
| 2008 | 8.8 % |
| 2009 | 13.8 % |
| 2010 | 13 % |
| 2011 | 11.9 % |
| 2012 | 12.4 % |
| 2013 | 14.6 % |
| 2014 | 16 % |
| 2015 | 17.3 % |
| 2016 | 17 % |
| 2017 | 14.4 % |
| 2018 | 12.2 % |
| 2019 | 11.5 % |
| 2020 | 16.7 % |
| 2021 | 14 % |